Paper Magic

            
              

            
             
         

Sain lumoavan kirjan. Teoksessa Pattern Magic 2 ajatellaan kaavoitusta aivan uudella tavalla. Kangas on kuin origami - kaavaa taitellaan, avataan ja suljetaan vähän samaan tapaan. Rakastan melkein jokaista ohjetta, joita voi soveltaa loputtomasti. Katoava huivi ja haitarilaskoksinen hiha esimerkiksi ovat huikeita.

Or in other words: This is not your ordinary sewing circle. Love the pattern book Pattern Magic 2 - so very intriguing ideas with so pretty minimal easthetics. Wish for the holidays to have time to make something here. 

   

  

Väliaikatiedote

    
       
       
           
         
Suunniteltuani viikon tai pari kunnolla työntekoa on aika taas palata normaalijärjestykseen. Tähän mennessä tapahtunut: annettu kyytiä pihan lehdille haravalla niin, että ne tajuavat varmaa olla tulematta enää; leikkautettu 1 kpl epäonnistuneita tukkamalleja, tehty hummusta ekaa kertaa (sauvasekoitin on se juttu, nimimerkki kokemusta nyt on), leivottu 1 kpl suklaakakkuja, tuhlattu 1 kpl palkkoja ja luettu sekä Elle Interiörin että Living Etc:n huhtikuun numerot ja löydetty niistä yksi kuva per lehti, jotka inspiroi (money well spent). Päiviä kuninkaallisiin häihin: 6 (vaikka ei meillä lasketa). 

Or in other words: After planning studies couple of weeks it's time to get back on the usual routine. Happened meanwhile: sweeped dead leaves so hard from the yard so they better know not to come around here no more (found muscles long thought gone, they better not come around now more, ouch-ouch). Had one bad hair cut, made houmous for the first time (laughed on the word not for the first time), baked one chocholate cake, squandered one small wage and read through both Elle Interiör and The Living Etc April issues and found one inspiring pic per magazine (money well spent). Days until the royal wedding: 6 (but not the we're counting). 
           
    

 

In Printed Media

      

         
               
        
Ihan fantastiset housut ja siekailemattoman hauska tyyli The Fashionist -muotiblogissa!
        

           

Picture from The Fashionist

        
Saako pyjamanhousuissa mennä ulos?

En osaa sanoa, milloin ajatus ensimmäisen kerran tuli mieleeni. Mutta sen yksi oire ainakin oli alkutalvesta ostamani pallokuosilliset legginssit. Talven aikana päähänpinttymä vain kasvoi, kunnes auringon alkaessa taas valaista printtihousuista tuli ihan pakko. Luulen, että nyt löysin omani. En ihan just osaa sanoa vielä: olen kieltämättä ihan hyvä shoppailemaan Internetissä - suurin joululahjastressini liittyi siihen, ehdinkö ensin postilaatikolle - mutta koska olen tyhmä materiaalifriikki, ja yksi ostostekniikoistani on taktiilinen, tulee kotiin paketissa aina joskus niin sanotusti jotain ihan muuta.

Or in other words: I couldn't tell when the idea first came. Perhaps early in the winter, when I got myself a pair of spotty printed leggins. Sadly, I made a New Year's resolution never to wear leggins with tunic tops outside home. I think I found my pair of printed pants. 


I'm going to wear printed pants something similar to this post by The Fashionist - with a black top and acutely cute shoes.
   
  

So Why Can't We

    
          
   
             
              

      

Osaan tehdä kiharoita hiuksiini!

Enkä aseta tälle blogille mitään tavatto man korkeita vaatimuksia - minähän en kuvaa enkä kirjoita ammatikseni - miksi blogini pitäisi heijastaa muka mitään arvoja kummankaan osalta. Ottaa vaan tosi koville laittaa persoona esille tänne. Esimerkiksi näitä kuvia olen pantannut koneella jo varmaan kuukauden, kun en tiennyt, pääsenkö ylitse, noh, itsestäni. 

Minulla on likainen tukka ja aina neuletakki. 

Or in other words: I can make curls these days.   

Making this blog is my own personal pleasure. I'm not a professional writer nor do I take pictures that well - but I do struggle to make things as good as I can. I can't on normal day stand the way I look, but I know others do it so why can't we. 

On these pictures I have an unwashed hair & same old cardigan & I have been putting these on my laptop for about a month though there's nothing there that haven't been showing before.
       
      

       

A New Member

              
            
             
           
                

Totta kai tästä neuvoteltiin. Eikä minulla ollut mitään sitä vastaan, loppujen lopuksi. Eihän se haave minun ollut. Mutta kotona se nyt on!

Uudesta tuolista tuli työtuoli.
 

Saarisen käsinojallinen Tulppaani on kuulemma hienointa muotoilua ikinä Toisen mielestä. Onhan se ihan hieno. Minusta se sopisi ihan hyvin myös lentotukialuksen komentosillalle. Mutta en toisaalta ikinä olekaan ymmärtänyt sci-fiä. Minulle riittää oma tuolini yläkerrassa. Nyt on kummallakin omansa.

Or in other words: Naturally we discussed about this. And in the end I had nothing against it. The dream wasn't mine, but his. But it's here! it's home!

The Tulip chair by Saarinen became part of the downstairs home office.

The chair was bought second hand and needs a little brushing up. But it's the finest piece of industrial design, according to Certain Someone. & it's a handsome chair, I must admit. Would look good on the deck of a starship, too. I have my own chair to sit upstairs. We both have ours now!
     
          

Needs

          
         
             
                
           

     

              

Minulla on kaikenlaisia tarpeita. Haluaisin esimerkiksi Smeggin jääkaapin, vaikka entinen jääkaappi on ihan kunnossa, ruma vaan, ja KitchenAidin yleiskoneen, vaikka leivon ehkä kerran kuussa enkä ikinä tee leipää. Juhlapukeutumisongelmani ratkaisisi punainen huulipuna. Olen nykyisin laiska meikkaamaan. En jaksa aamuisin leikkiä ripsientaivuttimien kanssa, saati mitään rajauksia. Minimalistinen meikkivoide-kulmakynä-poskipuna -meikkini näyttää juhlissa vähän orvolta, etenkin mustien mekkojen kanssa, vaikka niissä olisi pitsiä. Yhdistän kaiken kumminkin mustaan neuletakkiin. Olen vilukissa ja mummo, joka ei osaa käyttää jakkuja (ei ole löytänyt istuvaa sellaista).

Kirkkaanpunainen, hyvä huulipuna pelastaisi pestyn naamani juhliin, joihin mennään suoraan töistä ja jotka kestävät keskiyöhön asti. Huulipunan levittäminen ei veisi edes niin kauan kuin kynsilakan kuivuminen. Toistaiseksi olen joutunut muuntautumaan mekonvaihdon lisäksi töistä juhliin laittamalla punaista kynsilakkaa bussissa. Huulipunaa pitäisi kyllä ehkä vähän harjoitella.


Ps. On muuten hirveän vaikeaa yrittää keksiä asentoa, kun odottaa ruokaa saapuvaksi ravintolassa! Syötiin lauantai-illalla Antiokia Atabarissa. Haluan uudestaan, vaikka sain kasvispihvien sijaan falafeleja; hummusta oli sentään! Kuulun Thank god for hummus -puolueeseen. 

Or in other words: A good red lipstick would come nicely to finish my from work to evening -looks. I never bother to put so much make up anymore & all my dresses are boring blacks with black cardigan (I get cold really easily & am a bit granny).

Ps. I never manage to get the pose right when waiting for the food in a restaurant! Good tips how to look good will be taken with pleasure! 
 
        
      

Softer, Softest

 

Uuden sesongin kynnyksellä kaipaan aika usein jotain pientä uutta. Uutta pientä huivia, esimerkiksi, sellaista ihan pientä uutta, kaikki muuhan minulla jo on, haaveilen. Vaan en ikinä raaski ostaa mitään uutta huivia, koska pamautan ja ostan esimerkiksi uudet kengät tai uuden takin. Niillä vanhoilla huiveilla mennään, sesongista toiseen - mustiahan ne useimmiten sitä paitsi ovat. Mustat huivit ovat niin käytännöllsiä. Sopivat kaikkeen.

Tämä pieni pilkullinen huivi löytyi kaapista. Yritän pitää sitä vähän niin kuin uutena. En ole koskaan oikein osannut käyttää sitä. Huivi on äidin ja vanha.

Or in other words: This little scarf I never knew how to wear. Found it from the box & try to think of as new. Even though it's old & from my mum's.

At the start of a new season I often find myself about dreaming about some little new thing to add up to my wardrobe. A new scarf, maybe, I say, would be just the thing to enliven my old things, I got those plenty. I never buy the scarf. That's because I almost every time end up splurging with a new pair of shoes or a coat.  

         

          

Bygone Family Heirlooms

Sain syntymäpäivälahjaksi kirjan, Detaljer Hemma! Äitini halusi heti lainata; molemmat tykkäämme vanhoista tavaroista, vaikka vähän erilaisista.

Katsellessamme yhdessä kirjaa äiti tökkäsi sormensa kuvaan ja sanoi, että meillä oli kotona tuommoinen hylly. Ai String vai, ihmettelin ja: missä se nyt on! Ei kuulemma tietoa, valitettavasti.

Or in other words: I got a book Details at home for a birthday present! Mother wanted to borrow it right away; we both like old things, though we own a bit diffrent style.

As we looked the book together mum pointed a picture. We had one of those shelves at home, she said. String, you had a String, I asked increduously and then: Where is it now! Gone, sorry.