Carin Wester Tee Shirt Dress

 Kuva Urban Outfitters.

Carin Westerin raidallisella t-paitamekolla on hauska idea ja superyksinkertainen kaava. Nähtyäni paidan ystäväni päällä (ja alessa - mutta pakko säästää) totesin, että minun on pakko tehdä oma versioni. Pitää vain ensin löytää se vanha pala Marimekon raitatrikoota, jonka tiedän minulla jossain olevan! 

Or in other words: The stripey shirt dress by Carin Wester is so cool (yet too much a splurge) and so simple I am going to have to make my own version. Only I could dig that piece of black and white stiped tricot I know I have somewhere.

Haluan Kerrostaloon

Koska synnyin ja kasvoin kerrostalossa ja kävin herkkinä teini-iän vuosina kouluni kaupungin keskustassa, voi pitää luonnollisena, että haluan asua kaupungissa kerrostalossa. Tällä hetkellä asun päinvastoin; asiantilaa voi pitää enemmän kuin valitettavana, vaikka monet mielellään väittävätkin pitävänsä vanhoista omakotitaloista. Toki vanhuus yksistään on kunnioitettavaa, suuri koko sen sijaan ei. 

Olen muodostanut melko tarkkaan kriteriani ihanteellisesta asumisesta. Siihen kuuluu ehdottomasti kerrostalo, joka on rakennettu ennen vuotta 1950, kaupunkimainen ympäristö, lautalattiat ja ikkunasyvennykset. Koosta ei ole niin väliksi, vaikka kahden huoneen ja keittiön ratkaisua puoltavat monet mukavuustekijät. Kotikaupungistani, jossa opiskelen, on vaikea valita tiettyjä alueita, vaikka minulla onkin muutavat suosikkitaloni ja -katuni. Tulevan kotini valitsisin mieluiten näiltä, vaikka fraseeratakseni ikävystyttävää suhteellisuutta myötäillen, kokonaisuus ratkaisee. 


Koska ruotsalaiset tekevät muutenkin kaiken japanilaisia lukuunottamatta paremmin, lainaan ruotsalaista sisustuslehteä ja blogia esimerkkinä asunnosta, jonne muuttaisin heti, kun olisin löytänyt ratkaisun muutamaan parisuhde- ja talouskysymykseen.

Kuvat Alvhelm via Jennys Hus.

Or in other words: I prefer the urban way of living - that means, in a flat, built absolutely before 1950. More points coming from with wooden floors. Certain streets and city codes in Helsinki have my heart from teenagers. Once I settle some issues in finance and / or relationships I'm going to quit this old house in the suburbs - whilst I admit there might be value in old there's certainly isn't in the subs for me.

Photos from Alvhem found via Jennys Hus, (yet another) sweet Swedish blog found only few days ago, enlist beautifully what I like in homes. Modern snuggs the romantic, the open kitchen shelves, even the coat rack like Seletti's I'm craving!

Mökki Style / Camping Chic

Tänä vuonna saaressa oltiin märkiä ja karuja. Laskin, että tärkeimmät olivat kuitenkin kanssani - hyvä seura, erinomainen ruoka ja juhannussauna.  

Sain lievät nuhteet mökkityylistä! Mökkityylin idea on kierrätys: kaikki sen tuntevat. Se, mikä poistuu normaalista käytöstä, päätyy mökille. Melkein koko 80-luku ja iso osa 90-lukua löytyvät mökiltä. Kaikki on isoa, lämmintä ja omituista ja niitä kuuluu yhdistellä reippaasti. Luulen, että ain miinuspisteitä ennen kaikkea puhtaista Converseista, tyköistuvasta (tai sinne päin) yläosasta ja hameesta, joka ei ollut vanhimpiani, vaikkakaan ei ihan uusin. Poseerasimme kasvatuksellisessa mielessä. Hyväksyvä merkintä tuli kuitenkin käytännöllisestä AA:n parkatakista - se on samalla ainoa hupullinen vaate, jonka omistan.

Viime vuonna juhannus Pohjanmaan rannikolla näytti kuivalta ja kauniilta.

Or in other words: Last year midsommer's eve went beutifully on dry land by the sea. 

This year set was different - wet inland island with no electricity or running water. The debate was on hot on the topic of mökki style or camping chic and how it should be done. The whole of the look is based on discarded, but convenient & warm pieces from past decades and combined with ease and flaymboyance. 

I get minus points from my Converse and skirt way too young (though not excatly my latest purchase). Posing for educational purposes, my faboulous friend & me.  

Puutarhapeli

Teen tuttavuutta puutarhan kanssa. Olen kitkenyt rikkaruohoja, olen istuttanut yrttejä. Olen saanut kukkia ja taimia. Yritän kiertää kaikin tavoin sitä, etten ole ulkoilmaihminen. En osaa kesällä oleskella ulkona, en tosiaan halua kävellä paljain jaloin enkä ole koskaan jaksanut hankkia rusketusta. Mutta haaveilin puutarhasta, jossa omenapuiden katveessa olisi sopiva varjoisa nurkkaus, jossa voisi viettää päivää kirjan ja jääteelasillisen kanssa. 

Vanhan kerrostaloasuntoni parvekkeelta selviytyi yksi tuoli ja pieni pöytä sekä joukko puisia ralleja. Vapaapäivänäni pesin ja pyyhin ne ja sijoitin ne omenapuiden alle. 

Inspiraationani oli kuva puutarhasta, jonka näin Tiger Hellströmin blogissa aikaisemmin.

Kuva Pedro E.Guerrero via Hello! Tiger.

Or in other words: I washed & wiped the old wooden decks & the small table and a chair I had on the balcony of my old city flat. I'm unsure if I'm really the type to spend her time outside, but under the apple trees there now is a nook to put one's book with a glass of ice tea.

My inspiration deriving from a garden posted by Tiger Hellström in Hello! Tiger I saw awhile ago. With the beautiul & warm weather of today, of course.

Thé Vert

Hoen aina, ettei lahjan tarvitse välttämättä olla kekseliäs. Laatu, ylellisyys tai tarve riittävät, kun tekosyy on oikea. Ja kaunis paketti liikuttaa melkein yhtä paljon kuin itse kirjoitettu tai tehty kortti (voi tätä mummoa). 

Meillä juotiin sunnuntai-iltana kuppi Dammannin vihreää teetä. 

Or in other words: Let's all remember that classics are a fine choice as gifts! We enjoyed a cup of green tea lusciously packed by Dammann Frères.

This Just In

Kylpyhuoneremonttimme viimeisteltiin tänään. Ja tänään minulla on uusi rakkaus. Suomen kieli on siitä ihana, että sen voi sanoa yhdellä sanalla ja kieli koskettaa kitalakea pehmeästi ja lämpimästi. Lattialämmitys. Haluan isona mennä naimisiin sen kanssa. En saa siitä tarpeekseni. Haluan laskeutua alas ja sivellä kaakeleita ja sanoa sille oh baby.

Vaikka kylpyhuone ei näytä juuri paljon paremmalta kuin kaakelit vasta ladottuina, en voi silti olla muuta kuin typerän onnellinen. 

Oikeasti, ei ihminen nyt niin paljon tarvitse.  

Or on other words: Oh baby! Our bathroom renovation is done & I have one true love from now on - warm tiles - floor heating. Ecstatic, I'm telling you, I am.

Kolme Sisarusta / Three Sisters

Tämä lahja on niin antajansa näköinen, että nämä kolme vanhaa lamppua voisivat olla sisarpuoliani. Syntymäpäiväni kunniaksi minulle annettiin lahjaksi alkukeväästä erittäin antajansa näköinen legoista rakennettu Mondrianin inspiroima valaisin. Vastavuoroisesti nämä kolme vanhaa valaisinta huudettiin kesäkuun alussa, sillä ne kiteyttivät antajansa makua otsatukan hapsuja myöten. 

Or in other words: Earlier this spring I had a Mondrian inspired light made from old Legos for my birthday. In June I got a chance to give something back when I purchased these three old lamps from an Internet auction to my bf. Both gifts look veery much like their givers.  

Äh Hankittiin Vahingossa Samanlaiset Kampaukset Kai

Kampaajapäivät ovat hyviä - pyöräiltiin yhdessä maailman cooleimman tyypin kanssa vuorotellen ympäri Punavuoren katuja, syötiin ulkona ja unohdin hetkeksi, että olen rahaton, koditon ja minulla on kahden senttimetrin vaalea tyvikasvu mustassa tukassa. Coolein tyyppi on pyörällä ajamisessa ihan eri levelillä. Lapsuus maaseudulla olisi pelastanut minutkin tänään kaatumasta Fredalla. 

Ps. Minunkin tukkani parturoitiin tänään. Löysin uskomattoman hiustenleikkaajan! Sääli, että sähläsin niin etten voi ikinä mennä takaisin koska nolottaa vaan ihan liikaa. Tukka oli leikattu niin makeasti, että jopa naapurin gaybaarin terassin plokkari vilkaisi. Niin, tai sitten -. Mutta kotona jopa maailman tarkin tyyppi jätti sakset hakematta ja sanoi: se on hyvä. 

Or in other words: Easy laughs come from: I loan my bike to him - he impersonates the transvestite from tv series Little Britain - I tell my most crazy nightmere ever (not necessarily all together). Impressive things: the way he rides a bike - the thrive I have from my morning coffee.

Ps. We both got new haircuts.

Lisa Stickley!!

Näin viime kesänä Kaapelin designtapahtumassa ihanan pesulaukun. Valitettavasti olin juuri palannut Lontoosta ja olin enemmän kuin rahaton. Koko vuoden olen tuijottanut vanhaa toilettipussiani, se on pahastunut monista käytön vuosista, sen valkoinen ei ole enää hohtava ja sen musta sisus ei enää puhdistu pesussa. 

Luulin toalettilaukun olleen uniikkikappale. Onneksi olin väärässä! Löysin tänään Lisa Stickleyn & hänen nettikauppansa valikoimista rakkauteni pesulaukun.

+ muuta ihanaa.

Kuvat Lisa Stickley London via Sfgirlbybay.

Or in other words: I fell in love back late last summer with a make-up bag I saw at Kaapeli design market, but had absolutely no money, not even to borrow. I thought the yellow washbag with rose print was gone for good. But here I got another chance: I found out today it was by Lisa Stickley and even better she sells them in her online shop! Oh, goodness!

Today Is At Home A Monday

Vapaapäivä kotona: suurin urakka ripustaa pyykki ja pyöräillä lähikauppaan ostamaan vaniljajäätelöä. Sotkin paidan aamiaisella tomaattimehulla ja kietaisin huivin kätkemään tahran.

Or in other words: There's some debate if this is a shirt or a dress.

Dine With The G(r)eeks

 Muuton myötä työmatkani tuplaantui. Uusi työmatkani tarkoittaa istumista metrossa joka päivä yli puoli tuntia; ja kun mp3-soittimeni on edelleen hukassa, luen kirjaa.

   - Kirjoissa on kaksi koulukuntaa. Paras ystäväni, hardcore-lukija ja entinen latinisti, kannattaa kovakantisten koulukuntaa. Hänelle (ja muutamalla muulle) kirja on Objekti, esine, jolla on arvoa sinänsä ja joka kestää eliniän. Hänelle (heille) on pyhäinhäväistys tehdä muun muassa seuraavaa: taittaa kirjan sivuja, tehdä muistiinpanoja marginaaliin, alleviivata parhaita kohtia, taitaa selkämyksiä. Entinen latinisti suhtautuu kirjoihin vakavasti (jo ammattinsa puolesta): entinen latinisti ei esimerkiksi voi kuvitella katsovansa televisiota tai kuuntelevansa musiikkia lukiessa. Hänen kaltaisilleen kovakantinen kirja on ainoa Oikea kirja: pokkarit ovat sekundaarisia ja epäilyttäviä.

   - Vaikka ymmärrän katsantokannan, oma suhteeni lukemiseen ja kirjoihin on paljon pragmaattisempi. Minäkin arvostan kirjaa esineenä; hirveä taitto tai elokuvakannet tekevät esimerkiksi lukukokemuksesta aika lailla sietämätöntä. Mutta minulle kirjan sisältä on ensisijaista: siekailematta taitan kirjan selkämyksen, jotta näen sivut kunnolla, teen alleviivauksia omiin kappaleisiini (hennolla lyijykynällä ja viivottimen kanssa!) ja jos oivallan jotain ainutlaatuista lukiessani, kirjoitan sen ylös marginaaliin pienellä ja siistillä käsialalla, sillä haluan muistaa oivalluksen ja palata siihen joskus; se on viesti itselleni aikojen päähän. Tai toiselle; muuan ystäväni luki isoisältään perimäänsä kirjaa ja luki marginaalista tämän muistiinpanoja 70-luvulta - liikuttuneena.

   - Olen huono kirjojen keräilijä. Minulle kirjan sisältö on tärkein, siksi painokset ovat oikeastaan yhdentekeviä (halvin painos divareissa kelpaa, kirotut harvinaisuudet, jotka maksavat enemmän). Ja suosin pokkareita usein, sillä niitä on kevyempi kantaa mukanaan metroon ja puistoon, pitää käsissään sängyssä ja jos kirjan haluaa heittää käsistään (esimerkiksi huonon käännöksen, väärien mielipiteiden, köykäisen naiskuvan etc. takia), se ei aiheuta lommoja puulattiaan tai surmaa läheisiä (korkeintaan mustelmia). Luen mielelläni kaikkialla: television edessä, julkisissa kulkuvälineissä, puistossa, kahvipöydässä, jakkaralla kesken pakkaamista tai musiikin pauhatessa (enkä kuule enkä näe, unohdan ruoanlaiton, ajankulumisen ja tapaamiset; pakkaamisessa tämä oli todella aargh välillä). 

Viimeiset viikot kassissani on ollut Jeffrey Eugenidesin Middlesex, joka minun on pitänyt lukea iäisyys eli viimeiset kolme vuotta. Metrossa taitoin paniikissa sivun, nyt kirjanmerkkinä on yliopiston kopiokortti. Proosallista, mutta romaanista tulee uskomaton kreikkalaisen ruoan nälkä (sen-sijaan-että-tekisi-mieli-lukea-Ilias -huokaus). Ensiapuun olen syönyt tzatzikia ja halloumia kaikissa muodoissaan; monimutkaisemmat souvlakit ja moussaka saavat odottaa lomaan.

Or in other words: Reading Middlesex by Jeffrey Eugenides makes me prosaically graving for Greek food. Halloumi & tzatziki are my first aid.

Jugurttitofua

Kun olen onneton, huokailen ääneen. Laitan kamalaa ruokaa. En saa unta tai nukun kellon ympäri. Istun suihkussa ja tuijotan seinää. 

Eilen tein rikoksen tofua kohtaan. Jugurttitofun resepti Marianne Kiskolan ja Sanna Miettusen Tofukeittokirjasta olisi ansainnut onnellisemman kokin - sekä pidemmän marinointiajan, tuoreet ainekset JA oikeaa chiliä.   

Or in other words: I'm a horrbile cook when I'm unhappy. Yesterday's tofu with yogurt deserved a happier cook - among with longer marinating time, fresh herbs and more chili. 

Elämä Purkamattomien Laatikoiden & Kylpyhuoneremontin Keskellä

Aivan kuin elämä purkamattomien laatikoiden ja kylpyhuoneremontin keskellä ei olisi tarpeeksi, loppui lämmitysöljy ja sitä myöten lämmin vesi. Kesällä lämmitystä ei ehkä niin kaipaa - villasukat kuuluvat Suomen kesään ihan itsestään - mutta kasvojen pesu jääkylmällä vedellä on aika kaukana mukavuusalueestani. 

Punaisesta väristä riisutussa olohuoneessa voi vapaapäivänä vain istua läppärillä kuunnellen levyjä. Ilman niitä olo on kuin vähän hienommalla mökillä.

Ps. Kesämökkien ei mielestäni kuulu olla hienoja missään tapauksessa. 

Or in other words: As if life with unpacked boxes and without a shower wasn't enough, somebody forgot to order the heating oil. That stopped the warm water. We now have come to a serious downbreak in my standard of living. Work keeps me busy, though, now that it has begun. After a days work & doubled time way home I am way too exhausted than just to simply grateful to have a bed to go to. 


When finally I have a day off I listen records & lounge with a laptop.

I Heart Leena

Kuva Leena & Leena / Pic from Leena & Leena. 

Opiskeluystäväni Leena mahtava tyyppi & mahtava graafikko-kuvittaja. Muistiinpanot on aina hauska kopioida Leenalta*, koska no ne vaan näyttävät paremmalta - samalla saa annoksen hänen mutkatonta tussipiirrosjälkeään. Jopa kirjaimissa näkyy naivistinen, naisellinen ja samalla moderni ja rento ote kynään ja materiaan. Jo pitkään olen salaa halunnut kurkata hänen työsalkkuunsa. Nyt se onnistuu! Leena on perustanut vihdoin omille töilleen näyteikkunan: Leenan blogi Leena & Leena löytyy täältä!

*Ps. Kiitos! 

Or in other words: My classmate Leena is such a fabulous person & awesome graphic designer & illustrator. I've often wanted to take a peak to her portfolio. And now I can! Leena has made a blog for her work, and it's found in here!  

Put The Book Back On Shelf

Tilanne on tämä: olen aina halunnut asua kirjastossa. 

Or in other words: I've always felt I could go & live in the library. Now I sort of do. Alarm clock stands at the library window still. 


(Yeah, it's a dvd library by my bf & our bed's there 'cause it was too big to the kitchen.)

Kuukauden Kuva - Kesäkuu

Kuukauden kuva on kesäkuussa Ilja Glazunovin tulkinta Kekkosesta. 

Or in other words: Calender girl in June is a bald man in black glasses.

Valkoisia Jätesäkkejä / White Trash

Muuttaminen on kamalaa. Muuttaminen taloon, jossa on juuri paljastunut vesivahinko, on vielä kamalampaa. Kävin läpi koko omaisuuteni ja tungin sen jätesäkkeihin. Viikon keskivaiheilla olin väsymyksestä ja pölyallergiasta lohduton; koko elämäni kuuden vuoden ajalta sijaitsi mustissa jätesäkeissä, kuin metaforana sille, minkä arvoista se oli. Poikkis lohdutti ja osti minulle lahjan - valkoisia jätesäkkejä. 

  


Kaikkein kamalinta on kuitenkin jättää kaupunki ja asettua esikaupunkialueelle. Vaikka kuinka yrittää, ei raitiovaunun ääntä kuule. Yläkerrassa sen sijaan laulaa pora.

Or in other words: Moving is horrible. Even more so when one is moving to house with a water damage & hence no bathroom. I stuffed all my wordly possesios to black plastic bags. Felt terrible. Felt like a trash. So bf bought me white plastic bags instead. 

What grieves me most is to leave the city for the the suburbs. Birdsongs & drilling noise instead of the passing tram.