Mar 10, 2011

No En Olisi Ikinä Uskonut

      
           
           
   
Yöpöytä meni vaihtoon. Kulunut tuoli on hauska kontrasti valkoiseksi maalatulle puulle, seinälle ja valkoisille peitoille. Tuoli tarvitsee kunnostamista, mutta sitten joskus. Musta maali olisi ihan hyvä vaihtoehto; tykkään mustista tuoleista Annankadun Sushi Barissa.




En olisi ikinä uskonut, että kotonani on joskus jotain Artekista, etenkään mitään Alvar Aallon suunnittelemaa. * Tuntuu, että koko lapsuuteni keskiluokkaisissa suomalaisissa kodeissa marinoi minut Aallon koivunvärisellä funktionalismilla. Aikuisuus ja tylsyys olivat yhtä kuin Aallon huonekalut. Vasta myöhemmin olen pystynyt näkemään niissä hyviäkin puolia, kuten kauniit, sopusointuiset mittasuhteet ja yhteyden 1980-luvun taakse. Kyllä tämä väliaikaisratkaisusta käy.

* Mutta sitten toisaalta - tämä koti ei olekaan minun, vaan meidän. 

Or in other words: I cleared up the so called night table (we have none). The old chair is worn and needs a fix, in due time. I'm thinking black matte paint; I kind of like the black chairs in Sushi Bar at Annankatu.

I never thought the day would come I willingly took a piece of furniture by Artek or especially by Alvar Aalto. * In my childhood I was marinated in middle class homes with birch coloured functionalism. Until later I've been able to step back & see good things about them; such as good proportions and the design that goes well beyond certain decade. I'm ok with this as a temporarily thing.

* Then again - this home isn't mine, but ours.
    
    

No comments:

Post a Comment