The No Tea Party

  

   

     

      







    

    

Teekukka näytti niin hyvältä idealta. 

Or in other words: It looked like such a fun idea.

    

    

Kitchen Problems

 
   
   
     
     
   
     

Olen todella yrittänyt saada huonosti suunnitellun ja keskeneräisen keittiöni toimimaan, enkä todellakaan ole onnistunut siinä. Säilytystilaa on minimaalisesti, vetolaatikoita tai laatikostoja esimerkiksi ei ole. Magneettilista ja tanko koukkuineen ovat yksi ratkaisu tähän ongelmaan, jonka ratkaisu viimeisteltäisiin heittämällä kaikki muu mikä ei vain mahdu pois. Toistaiseksi olen toteuttanut tämän suunnitelman ensimmäisen vaiheen. 

Or in other words: My tiny kitchen could work if it were planned & excuted really well; unfortunately it's not. One of my half-baked solutions for storage problem is this bit here. Everything else should just get rid of. 

New Member Of The Cabinet

   
     
     
       
       
       
     
   

   
 
Olen liittynyt kulttiin. Kultissa palvotaan ja ihastellaan vanhoja liinavaatekaappeja. Hankkisin toisenkin, jos olisi tilaa. Tämä kaunis liinavaatekaappi haettiin kotiin syyskuussa ja ihasteöen sitä päivittäin. En ole vielä raaskinut edes täyttää sitä tavaroilla, ihastellut vain sitä mahdollisuutta, että voisin. Se on samanaikaisesti niin käytännöllinen, paitsi siis kaunis. Avainkin on tallella. 

Or in other words: I have joined a cult. In this cult we collect and treasure old linen cabinets. Often we love in teak. I'd get more if it were humanly possible to put another one here. I bought this from local Internet auction on September. Still treasure it: it holds stuff, even! With a lock and a key! Haven't gotten much to that, yet, I just marvel how something so pretty can also be practical. Practicality isn't my strong point. Am amazed how I own this practical and pretty with a fancy name.   
    

Best Job (In The World)

     
       
     
       
       
       
     
     

Olin dogsitter pari tuntia kesällä. Koiravahtina oleminen on ehkä maailman parasta hommaa. Pieni ranskanbuldoggi, maailman paras koirasukulainen Alpo sopi yksiööni oikein hyvin. Ettei suorastaan somasti.

Or in other words: I was a dog-sitter couple months back in the summer. Best job in the world. See how well little French Budog Alpo matches by little place? At first I was a bit worried about how such a tiny place could inhabit the doggie, but it went peachy, as you can see.  

 

There's A Light That Never Goes Say What

     
       
       
       
       
       
     

Aika pimeää täällä on ollut. Hiljaista kanssa. 

Or in other words: Pretty dark and quiet in here. 

   

My Number One

 
   
   
 
   

Opiskelijan kevät on aina superkiireinen - juuri silloin iskee pahin into siivota ja järjestellä. Pienen pieni naula ja iskin ykkösen siihen. Ykkönen on lahja entiseltä poikkikselta.

Or in other words: There's a terrible amount of deadlines in studies. Terrible desire for clean-ups, fix-ups & dusters. Couldn't resist, put one small nail on the wall and this number one in mint is on. A gift from a previous number one in my life.

     

         

   

Ps. Televisio ja digiboksi eivät aivan mahdu vanhaan Hartwallin limulaatikkoon, toista laatikkoa käytän sohvapöytänä. Yngh, näyttävät aika hirveiltä. Olisipa hienoa, jos voisi korvata ne ihan oikeilla huonekaluilla, mutta toistaiseksi jopa Ikean yksinkertaiset lipastot ovat budjettini ulottumattomilla. Puhumattakaan Hayn tarjotinpöydästä, joka on tämän hetken suosikki numero yksi. 

Ps. Or in other words: Haven't figured still out where or how to put my tv & other stuff. Or rather, I have, just don't have it on my budget. I'm a student; it has it's limits. The old wooden box serves till that, with another one as my coffee table. I have a fantasy about simple white Ikea cabinet & a white Hay tray table. 

     

   

I'm Medicated, How Are You?

   
     
     
   
   
   

Nämä ajat ovat varmaan ihmisen parasta aikaa, ja pahinta aikaa. En koskaan osannut kuvitella tätä päivää: tässä kuva siitä. Otin sarjan omakuvia kuolevien tulppaanien ja kukkivan magnolianoksan kanssa 30-vuotispäivänäni. Juhlat ystävien kanssa ovat takana viikko sitten, tänään olin perhebrunssilla. 

Yksityiskohta: Viime joulun aikaan ihoni meni kummalliseksi. Lääke iho-ongelmiini on pahempi kuin itse vaiva; kaikki huomio menee siihen, että kasvojen iho on tulessa, lähtee irti ja kaikkea sitä ei saa meikillä piiloon. 15 vuotta sitten olisin mennyt palasiksi, toistaiseksi tämä menee tässä. 

Öisin valvon, mutta olen löytänyt täydellisen mustan, istuvan bleiserin ja takaisin opiskelemaan ainetta, jota olen aina rakastanut; en tiedä, mikä minusta tulee aikuisena. Asun yksin minikodissani, sotken oikean ja vasemman joskus keskenään ja sotken valkoisia paitoja, mutta ostin sen magnolianoksan itselleni, jotta heräisin johonkin kivaan. 
   
    
Or in other words: Never could picture myself this way, turning 30. Here's the picture. Feels content, not there yet, but getting somewhere; I found a few years ago back to a field to of study I love. Broke up, I broke down, I'm alone but pretty happily. Found a flat, found some friends. Lost old ones, hope we'll meet again some day, but I'm not counting. Still wonder daily if I'm too skint to buy a cup of coffee, that sucks but somehow not that much.

Detail: Right in time for my birthday had skin problems like I've never gotten before. Went to the doctor. It seems the cure is worse than the illness; the skin on my face feels & looks burnt. But I'm happy it's now. 15 years ago I was anything but laissez-faire about looks. 

I still get afraid at nights and fear everything's dying. Can't tell a right from left without thinking. Don't still know what to do when I grow up. But it's allright. Don't know if we were supposed to feel like this, don't know if we were supposed to be like this. It was the best of times, and it was the worst of times.
      
  

     
       
     

Easter-ish

   
   
   
   
   

   
   
Tämän lähemmäs en varmaan pääsiäiskoristeluita mene. Oksat ja rumankauniit (sekä ihan sairaan kauniit, oi Pinterest, oi oi!) kananmunat ei näy täällä. En vihaa pääsiäistä, ainoastaan suklaamunia, enkä jaksa rämpiä pusikoissa etsien oksia.

Or in other words: This is probably the closest I get on Easter deco. Hate chocolate easter eggs, have no desire to collect any twigs. I don't hate the fest, I just can't get any more out of myself than this regular spring thing. 
 
    

And What I Really Got

   
     
     
     
   
   

    

      

Osana tätä leikkiaikuisen elämääni rakastan saada ja antaa lahjoja. Lahjoista nauttiminen voi olla jokapäiväistä, listojen tekemistä, arkiesineiden käyttämistä, taiteen ihastelua - ja se ihana, kamala lahjapöydän perinne. Aina muutama päivä lahjojen lahjojen antamisen tai saamisen tienoilla ne lahjat kootaan yhteen ja niiden ympärillä huokailen, ihastelen ja ällistelen, kiitollisuuttani siitä että saan antaa ja ottaa vastaan, ja että joo, maailmassa tehdään kauniita, kivoja esineitä.

Viikon alussa vielä muutama synttärilahja nökötti sängyllä juhlien jälkeen. Ystävät, jotka toivat bileisiin vaahtokarkkeja, olivat tajunneet ihan oikein lempivärini, P.G. Wodehousen Jeeves & Wooster Omnibus kertoi vastauksen ihan kaikkeen. Sitä on pakko lukea ääneen, ja aksentilla. 

Maailman kauneimmassa rasiassa oli pieni käärö, kaksi lippua, joilla me karataan sirkukseen. Ihanalta koulukavereilta sain Hayn puuterivaaleanpunaisen vihon, johon voin kirjoittaa dada-runoja ja automaatiokirjoituksella, washiteippiä sekä pillejä, jotka tökkäsin heti mansikka-avokadosmoothieen, jonka sävyyn raidat sopivat ihan täydellisesti. Toinen toi Lontoon -tuliaisena pienen uniikin taidekirjan. Paras ystäväni, joka tietää lempikauppani nimen ja makuni paremmin kuin minä itse, antoi jotain mitä olen hypistellyt koko talven: täydellisen istuvat nahkakäsineet. Kolmannen yliopistoystävän paketissa oli mitä ihanin heijastava rintakoru. 

Hattu unohtui kuvaan muuten vain. Lisäksi sain ruokalahjoja, jotka on jo syöty! 

Or in other words: In my lame, pseudo-adult life where I pretend to pay my bills but go to sleep very late, I still love presents, to give & to get. I got such pretty presents last weekend I couldn't resist when couple of them hung out on the bed. & I gathered all of them to this embarrassing group photo. As you can see, I got marshmellows(!), Jeeves & Wooster Omnibus, tickets to the circus, a Hay notebook in dusty pink, small unique art book, straws, leather glowes and pretty neat brooch, I have the best friends girl could wish for! And something else, too, but that's already eaten.

Thank you, I'm sure I'm not worthy! 

      

     

Shiny & New, Happy Birthday To Me

   
     
       
       
       
   

 

   
     
Näillä kengillä, jotka annan itselleni syntymäpäivälahjaksi, kävellään uuteen kevääseen. Ainakin ehkä melko varmasti, tanssitaan ja kävellään ja käydään kirjastossa ja luetaan ja valmistutaan. Ikävöidäänkin, ehkä, vähäsen, ainakin aamuyöstä, mutta muuten aiotaan olla että nyt, tässä, tämä, samana ja silti uutena.

Valitsin varmasti mustat nauhakengät, mutta tällä kertaa lakeerisina! vaikka yritin kyllä ja ihailin korallinpunaisia sandaaleja ja konjakinvärisiä maihareita. Mutta vain ilman näitä ei voinut elää.
   
 
Or in other words: Will try to make it. This spring, when it comes, I'll be ready to jump in, to take it all, to walk into something bright and wonderful.  

OK Decay

        

             

               

                

                  

            

            

           

Boheemius on kiva ilmaisu sille, ettei vain välitä, jaksa tai muista. Kukat, jotka poimittiin kesäkuun lopussa, kuihtuivat heinäkuun puolessavälissä, ja varisivat kunnes jäivät vain siihen. Vesi maljakoista haihtuu hiljakseen, jossain vaiheessa terälehtien tippumisesta syntyvä ääni hätkähdytti keskellä yötä. 

Mutta ehkä nyt voi katsoa, kiinnittää huomiota ja tarkastella lopputulosta. Ei niin kuin tutkija tai analysoija, vaan niin kuin joku, joka herää tai havahtuu toisesta toiminnasta ja katsoo ja näkee. Että pitäisikö 

  siivota, 
    ostaa tuoreita kukkia, 
      tehdä jotain? 

           
Or in other words: Bohemian is such a nice word for sloppy or paining lazy. 
       
  
       

The Blues Are Still Blue

            

              

                

                 

             

           

    
          
Absence makes the heart grow stronger, vähän tekee vain vihaiseksi ja joskus on ihan vaan pakko. Astuin vaatekaupan kassalle. Himoni pehmeään, siniseen kankaaseen on syntynyt uudelleen kesän myötä. Lomarahat menivät uusiin työkelpoisiin paitapuseroihin, alennuksessa ja vähän muutenkin. 

Or in other words: Absence makes the heart grow stonger and my crawings come louder as blue is the colour of my true blue baby I love you. Spent my earnings on sale for new blouses. Nice, but fit for work, too. 
         
           

         

        

Suddenly Gold

            

                

                 

                      

             

               

          

             
            
Äkisti keväällä kaikki oli täynnä eikä aikaa ollut kirjoittaa riviäkään.  
   
Or in other words: Suddenly last spring life, home, everything crammed.

      

         

      

On The Wall

        
         
           
                
          
          

         
             
Järjestelin ja siivoilin (taas). Kuin jälkiajatuksena seinälle syntyi impromptu kollaasi lehtileikkeistä, korteista ja vanhoista kuvista. Rustiikkisesti teippailin kuvat maalarinteipillä. Back to the basics; vaikka oikeasti en löytänyt teippikokoelmaani. 

Kyydillä tuli myös joitain uusia (vanhoja) huonekaluja mökiltä. Niillekin piti tehdä tilaa.

Or in other words: Time and sunshine on my hands and head, I'm moving furniture. As an afterthought I put few things on the wall, an impromptu collage. I'm aware of the rustic feeling the tape has, and I call it intentional, since I can't locate my proper tape stash. 

Also some new (old) things came from the cottage via mum. That, too, I had to make some space for the stuff. 
        
     

Counting The Days You Come Again

             

           

            

             

                

               

        
           

Pääsiäinen tuntuu tänä vuonna joulun jatko-osalta - olen ollut perheen kanssa, tavannut sukulaisia, syönyt, syönyt, syönyt ja juonut, vaihtanut lahjoja ja muutaman päivän saan nauttia herkkujen yltäkylläisyydestä. 

Or in other words: Easter this year was a like sequel to Christmas - eating, seeing family & relations, eating, eating & drinking, exchanging gifts and now I have leftovers too. The exchange of gifts comes from a lots of birthdays in our faminly in the spring.  
     
       

Colouring The Void

           

           

              

          

          

             

           
           
Rakastan uutta silkki-modaalihuivia, jonka ystävä toi Tokion Mujista. Huivi on suuri kaistale harsomaisen ohutta, häivähdyksen väristä ja pehmeää ja viileää ja niin kaunista, että sitä voi pitää vain esillä, vaikkei ikinä käyttäisikään. 

Or in other words: I love my new silk-modal scarf from Muji. It's such a pretty thing. Darling bought it at Tokyo & gave me for my birthday. 
    
      

        

                       

      

Mark Easterbrook Was Here

                

           

             

                 

             

                   

          

                              

Ja lähetti parhaita terveisiä pyhiksi. 

Or in other words: And she sent his very best for the holidays!

          

         

Jaguars Need You, Larry Or Is That A Pigeon On The Pipes

         

            

             

           

           

             

     
        
Jatkan itsetuhoa vielä muutamalla kuvalla keskeneräisestä, sotkuisesta crack-luolasta, jossa asun ja josta on hitaasti, vähän kerrallaan, kuin piano viidennestä kerroksesta, ihan varkain pienin hetkin rakentumassa koti. Elämä on kiertokulkua: tänään tässä ja illalla muualla, lähinnä koska pienessä kuutiossa vaihtoehtoja olla on vain niin monta. Otin kuvat päivällä, ja jo nyt huonekalut ovat siirtyneet toisiin paikkoihin.

Or in other words: I continue the self humilation project with more pictures from the unfinished, chaotic and straight damn messy apartment I live in. Slowly, with silent moments and giant roaring leaps (thumps!) it continues its metamorphosis into a home. Today here, in the evening some place else: its moves are much like a circle, in most ways just because there's only so many options in a small room. Took the snaps today. Now in the evening the pieces have moved again.        
          
        

Pinky Schminky

         

            

           

          

            

      
      

Neonpinkkiä oli pakko saada. Hain askartelukaupasta tarpeeksi vahvanväristä maalia, jota sutia kodinrakentamisvimmassa. Maalin - ynnä energian - ylijäämän purin vanhaan puuhenkariin, joka yksinäisenä oli eksynyt rautalankahenkarien joukkoon.

     

Or in other words: Hot neon pink alarm. I'm such a trend whore. The old wooden hanger got a pink coat of paint surely by almost an accident from leftover paint. Had a little decorating project at my new home. The hanger kind of stood out before from the mess of wired ones... but now it's really special, & I put only special things on it.