If I Would Die And Come Back As A Dry Clean Only Sweater

   
     
     
     
   
     
   
   

Pic from Topshop Europe.

  

   

On pikkujouluvaatteita ja on pikkujouluvaatteita. Niissä esimerkiksi voi kävellä kotiin ja palelluttaa säärensä, tai heittää kaiken aamulla kassiinsa ja ottaa mukaansa kolme alaosaa eikä yhtään yläosaa. Joillakin on kaappi täynnä viime vuoden pikkujouluvaatteita, varmaan, ja jotkut myyvät kerran käytetyt vaatteensa kirppiksillä ja saavat silti rahansa takaisin, koska ne ovat aina parasta laatua. Ja parempi Acne kaapissa kuin. Minä ostan parasta laatua mihin minulla on varaa. Pikkujoulushortsitkin olivat toissavuotiset, vain musta t-paita ja huulipuna olivat uutta, ja kuulkaa, kumpikaan niistä ei kestä ikuisesti. Kun on opiskeleva työtätekevä köyhä ei paljon ole vaihtoehtoja, paitsi ne kolme alaosaa ilman yhtään yläosaa. 

Täydellisessä maailmassa paras olisi silti tämä Topshop Boutiquen vaaleanpuna-kultainen verkkocollege. En kestä! Tulostan värikuvan tästä ja ripustan kuusenoksalle.

Or in other words: Talk about statement sweaters. Gimme said the fox to the magpie! 

     
     

Pretty / Vacant

             

        
                 
                       

                

                   

             

All pictures from the manufacturers, except the rabbit light from Modelmini.se & the vase with flowers from n-e-v-e-r-g-r-o-w-u-p Tumblr.

 

        

Keväällä vietän syntymäpäiviäi uudessa kodissani. Toivon kauniita asioita! 

Terhi Pölkin kengät olisivat täydelliset syntymäpäivätytön korkkarit - COS:n rannekorun kanssa - viinilasit voisi kuivata Marimekon Muija-keittiöpyyhkeeseen - Filippa K:n ruskea nahkavyö sopisi mekkoon - vieraana kanilamppu - aamulla joisi teetä silkkipuuvillaisessa aamutakissa - vastaanottaisi kimpun pioneja - lahjat piiloutuisivat Marimekon mustaan nahkapussukkaan - pikkuleivokset tarjoaisi Ferm Livingin alustalla.

Or in other words: My wishlist for my birthday at my new home including Terhi Pölkki shoes - cut out bracelet from COS - Muija tea towel from Marimekko - the Filippa K brown leather belt - rabbit light - COS silk cotton dressing gown - lots of peonies - black leather purse by Marimekko - cutting board by Ferm Living.

    

    

The Right Time

         
              
             
              

Picture from Stillebenshop.

             

                           

Voisipa viikonloppuna kääntää tämän seinäkellon viisareita. Birgitte Due Madsenin & Jonas Trampedachin keraaminen seinäkello on ihana.
              
Or in other words: Changing clocks back coming weekend, I kind of wish I had one - a cute one. As my taste - like everything else around me - is in a continuos state of metamorphosis, it's a tricky pick. I want things to be simple and light, yet elegant and interesting & perhaps little quirky - but not too much.

Yesterday browsing I think I found it - the perfect wall clock to reflect my time! The pretty ceramic wall clock by Birgitte Due Madsen & Jonas Trampedach would gently remind of the time, I think, and not too loud or pressing.


Pity it's out of my price range at the moment!  
              
      

Cute As A Button

        

            

             

               

                  

       
               

Ostin matkaltani astioita yli kymmenen kiloa. Mutta toistaiseksi yli kymmenen lautasta ja muutama muu riisikulho matkustavat vielä merellä. Tämän yhden pienen pikkuruisen posliinilautasen ostin ja kiedoin vaatekappaleisiin matkalaukussani.  

Or in other words: I'm a huge fan of Japanese ceramics. I specially love the geometric patterns. I actually own a few, but on Tokyo's Kappabashi-dori I found ten more plates to complete my set (with a friction of the cost). 

But so far the plates and a few rice bowls are still on their journey in a parcel set in my home address. I stashed only this one tiny pretty plate in my luggage.

     

      

Savon Mummun Peitto

            
          

         
           

Muistin ihan oikein, että meillä oli vanha, luonnonvalkoinen pitsipäiväpeitto jossain. Lainasin peittoa äidiltä. Teini-ikäisenä pitsipeitto oli hetken aikaa huoneessani alla jokin keltainen kangas. Äitini sanoi ensin et saa, sitten sä veit sen nyt vaan. Kuulemma pitsipeitto on äidin isoäidiltä, joka asui Savossa. Kuulin samalla, että äidin äidin nimi olikin oikeasti Lyydi. Luulin ihan muuta.

Or other words: The crochet lace blanket is something I took on loan from mother last week-end. First she said no, then she kind of resigned. But I solemly promise to keep the hand-crocheted piece by my mother maternal grandmother safe.

      
       

Love Lace

 

Se alkoi tästä kuvasta. Tai ehkä se alkoi aiemmin, mutta esille se tuli tässä ideassa - Hooked Designin virkattu pitsinen matto. Sittemmin olen nähnyt pitsiä kaikkialla. Jopa minimalistisimmassa, pienimmässä kodissa viime viikonloppuna.  

Or in other words: Maybe it started earlier. But maybe it was the lace doily mat by Hooked Design that evoked me too see lace - even in the most minimalistic spaces over the weekend. 

Inspirational pictures via From Scandinavia with love & Emmas Designblogg.

                    

               

Happy Valentine's

Haaveilen toivottomasti uusista kesäverhoista. Tästä kangassuikaleesta ei ole apua.

Or in other words: I'd like to have new summer curtains, but alas, this piece of fabric will never happen. Ooh, ooh!

The Pin-Cushion That Is Good Enough To Eat

   

         

        

Uhallakin, että sokeriyliannostus uhkaa välipäivinä. Sain syötävän suloisen ja sokerisen lahjan ystävältä - ranteeseen kiinnitettävän neulatyynyn!

Or in other words: I defy the sugar overdose of the holidays and present gift from my friend: the pin cushion that's good enough to eat.

     

   

Lisa Stickley!!

Näin viime kesänä Kaapelin designtapahtumassa ihanan pesulaukun. Valitettavasti olin juuri palannut Lontoosta ja olin enemmän kuin rahaton. Koko vuoden olen tuijottanut vanhaa toilettipussiani, se on pahastunut monista käytön vuosista, sen valkoinen ei ole enää hohtava ja sen musta sisus ei enää puhdistu pesussa. 

Luulin toalettilaukun olleen uniikkikappale. Onneksi olin väärässä! Löysin tänään Lisa Stickleyn & hänen nettikauppansa valikoimista rakkauteni pesulaukun.

+ muuta ihanaa.

Kuvat Lisa Stickley London via Sfgirlbybay.

Or in other words: I fell in love back late last summer with a make-up bag I saw at Kaapeli design market, but had absolutely no money, not even to borrow. I thought the yellow washbag with rose print was gone for good. But here I got another chance: I found out today it was by Lisa Stickley and even better she sells them in her online shop! Oh, goodness!

I Heart Leena

Kuva Leena & Leena / Pic from Leena & Leena. 

Opiskeluystäväni Leena mahtava tyyppi & mahtava graafikko-kuvittaja. Muistiinpanot on aina hauska kopioida Leenalta*, koska no ne vaan näyttävät paremmalta - samalla saa annoksen hänen mutkatonta tussipiirrosjälkeään. Jopa kirjaimissa näkyy naivistinen, naisellinen ja samalla moderni ja rento ote kynään ja materiaan. Jo pitkään olen salaa halunnut kurkata hänen työsalkkuunsa. Nyt se onnistuu! Leena on perustanut vihdoin omille töilleen näyteikkunan: Leenan blogi Leena & Leena löytyy täältä!

*Ps. Kiitos! 

Or in other words: My classmate Leena is such a fabulous person & awesome graphic designer & illustrator. I've often wanted to take a peak to her portfolio. And now I can! Leena has made a blog for her work, and it's found in here!  

Sinun Lapsesi Eivät Ole Sinun

On ihan supervaikeeta hyväksyä, ettei veljentyttöni, 2 v., ole paras ystäväni. Vielä. Samaistun niin voimakkaasti. Tai samaistan, ihan sama kummin päin. Mutta. Lapset ovat vielä aika kummia minulle. Olen täti, etäältä.

Or in other words: We're not so close, me & ma petite niece. It's a great shame, my fault, really. I'm always so tied up with my time, and really, where did two years go?  

Eh Bien, Pourquoi N'ont-ils Pas Gâteau?

Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia syödä leivoksia. Sen sijaan oikean ruoan suhteen olen aina ollut valikoiva. Vaikka nykyisin syönkin melkein mitä vain, kunhan se on hyvää, menen välillä vieläkin vanhalle linjalle. Silloin eletään viikko pelkällä paahtoleivällä. Tänään oli uh-huh kyllä pakko vähän yrittää - söin toissapäiväisiä tähteitä eli dippimaustettuja lettuja salaatissa. Uh. Ei minua mikään vaivaa. Ei vain tunnu siltä, että söisi pahaa kaurapuuroa vaan siksi että on pakko. Kukaan ei ole onneksi enää istuta pöydässä kunnes lautanen on tyhjä (fy fan & helvete!). Kyllä me ollaan juteltu tästä(kin) psykiatri-tädin sohvalla. Mun karkkiaddiktiosta ei kyllä valitettavasti.

Or in other words: I have no problems with cake! But other times I'm picky. The toast & marmelade diet is an old habit, and why sure, when nobody's forcing me to eat bad things anymore. Nowdays I'll eat anything, though, as long as it's anything good. Today made an effort - pancakes in dip sauce & salad, leftovers, that is, bah! We've had our discussions, my shrink & me. Candy addiction she hasn't cured, yet; pity.